Essealaisten ja juutalaiskrisittyjen välillä on useita yhtäläisyyksiä. On perusteltua pitää Johannes Kastajaa essealaisena ja Jaakob Oikeamielisen yhteisöä essealaisuudesta haarautuneena lahkona. Samoin on perusteltua pitää Kuolleen Meren kääröjen Qumranin yhteisöä essealaisena.
Olisi täysin Qumranin tekstien mukaista, ettei kukaan Jeesuksen opetuslapsi opastanut Paavalia tuntemaan tietä, eli yhteisön uskoa. Qumrain teksteissä yhteisön jäseniä kielletään jyrkästi kertomasta oikeaa oppia ulkopuolisille. Olisi myös täysin Qumranin tekstien luonteen mukaista, että Paavalia, vihamiestä, olisi tahallaan johdettu harhaan tietyissä asioissa. Paavali sai julistaa oppiaan vain pakanoille, Qumranin juutalaisten vihamiehille. Heidän huijaamistaan ei pidetty Qumranissa syntinä. Ei olekaan yllättävää, että Paavalin ylösnouseelta Jeesukselta saamat opetukset ovat eräissä asioissa jyrkässä ristiriidassa Qumranin tekstien kanssa. Qumranin tekstit erityisesti tuomitsevat Paavalin opin “kaikki on minulle luvallista”. Paavalin annettiin asettaa Belianin verkko pakanoille ja sillä tavalla nostattaa Jumalan vihaa heitä kohtaan.
Olisi helppo ymmärtää, miksi Valon lasten sotaa suunnitteleva Qumranin yhteisö olisi halunnut johtaa Paavalia harhaan. Juutalaiskristittyjen yhteisö on toinen asia. Ylösnoussut Jeesus ilmestyi myös opetuslapsilleen ja Jaakob Oikeamieliselle. Se tarkoittaa, että juutalaiskristityt uskoivat Jeesuksen nousseen kuolleista. Paavalin ja apostolien välillä ei ollut suurta eroa tässä suhteessa. Jos Paavalia huijattiin, huijaajina eivät olleet Jeesuksen opetuslapset vaan ehkä Nikodeemus kumppaneineen.
Mitä Jaakob Oikeamielinen sanookaan rikkaista Uuteen testamenttiin otetussa kirjeessään?
Paavali tosin joutui riitoihin Jaakob Oikeamielisen yhteisön ympärileikkausta vaativien kanssa opetuksen yksityiskohdista. Paavali kutsuttiin Jerusalemiin ehkä nuhdeltavaksi. Jaakob Oikeamielinen salli Paavalin jatkaa lähetystyötään, mutta vain pakanoiden parissa. Sekä Paavalin että Jaakob Oikeamielisen käsitys oli, että juutalaisten tuli noudattaa Mooseksen lakia, mutta pakanoilta vaadittiin vain Nooan laki. Apostolien teoissa kohdassa 15:20 Jaakob vaatii pakanakristittyjä välttämään epäjumalille uhrattua, veren syömistä ja haureutta. Se muistuttaa Nooan lakia, tosin kaikki eivät ole tätä mieltä. Paavali ei tämän ohjeistuksen jälkeenkään vaatinut epäjumalille uhratun lihan hylkäämistä ja hän joutui jatkuvasti vaikeuksiin tiukemman linjan juutalaisten kanssa. Jos Paavali sai oppinsa Jeesukselta, kuten hän väitti, eli todellisuudessa salaiselta ryhmältä, pakanoiden neuvominen syömään epäjumalille uhrattua lihaa olisi täysin loogista. Se oli Belianin verkko pakanoiden päänmenoksi ja varmasti nostattaisi Jumalan vihaa heitä kohtaan.
Ei ole varmaa oliko Paavalin ja juutalaiskristittyjen apostolien käsitys ylösnousemuksesta sama. Paavali uskoi ylösnousemukseen. Juutalaiskristity apostolit saattoivat tietää ylösnousemusrituaalista, olettaen että ylösnousemus ei ollut aito ihme. Silti he olisivat uskoneet profetiaan: Messias kuolee uhrina, nousee Taivaaseen ja tulee sieltä tuomitsemaan ihmisiä Jumalan vihan päivänä. Heidän uskonsa ei vaatinut sitä, että he näkivät Jeesuksen elävänä ihmisena. Käärinliinan kuva ja Jeesuksen ilmaantuminen henkenä heidän parissaan olisivat riittäneet. Kristinuskossa on muitakin symboleita: kastetta ei todellisuudessa kuole, viini ja leipä eivät todellisuudessa muutu vereksi ja lihaksi, ehkä neitsytkään ei todellisuudessa tullut raskaaksi. Vanhan testamentin Mooseksen ihmeet eivät tapahtuneet juuri niin kuin kerrotaan.
Miksi ylösnousemusrituaali olisi tarvittu?
Siihen aikaan odotettiin aikojen loppua, yhden tuhatvuotisen aikakauden loppua. Aikakauden loppu tarkoitti Messiaan tuloa, tuomion päivää ja uutta liittoa. Kaikki Messiaan tunnusteot täytyi toteuttaa, se käynnistäisi lopun ajan tapahtumat. Messiaan kuolema ja ylösnousemus kuului tunnustekoihin. Jeesus teki kaikki Messiaan tunnustyöt, eräät varmasti tahallisesti, kuten aasilla Jerusalemiin ratsastamisen.
Jos Jeesus ei olisi kuollut ja noussut ylös, lopun ajat eivät olisi toteutuneet ja kristittyjen usko olisi ollut turha, kuten Paavali kirjoitti, mutta Jeesus kuoli ja heräsi kuolleista. Lopun ajat tulivat: tuli sota, temppeli tuhottiin ja kansa vietiin vankeuteen, aivan kuin oli ennustettu. Messiaan tuli täyttää kaikki ennustukset. Messiaan tuli nousta kuolleista, mutta tunnustekojen ei tarvitse olla todellisia ihmeitä meidän tiukan tieteellisestä näkökulmastamme.
Profetioiden täytyi täyttyä. Ei se silti edellytä, että vainajan täytyy aidosti herätä henkiin. Profetian voi täyttää myös symbolistisesti, vaikkapa rituaalilla. Sen osoittaa tapa, jolla muut messiaina pidetyt ihmiset täyttivät profetioita.
Yksi messiaskandidaatti oli Rooman keisari Vespasianus. Josefus Flavius julisti Vespasianuksen Messiaaksi kun jäi roomalaisten vangiksi juutalaissodassa. Fariseukset hyväksyivät tämän tulkinnan. Messiaan tuli tehdä tunnusteot. Yksi tunnusteko oli sairaiden parantaminen. Kerrottaan, että Vespasianus paransi sairaan Aleksandriassa. Vespasianus ei varmasti tehnyt ainuttakaan todellista ihmettä. Ihme järjestettiin, koska jokin Messiaan tunnusteko tarvittiin. Ihmeet olivat vain tunnustekoja, niillä täytettiin profetiat ja vakuutettiin kansa. Ylösnousihme oli tunnusteko. Sen täytyi tapahtua, mutta sen sai myös järjestestää.
Miksi sanomaa tuli julistaa myös pakanoille?
Messiaan aika tarkoittaa valtakuntaa maan päällä. Lupaus oli annettu Aabrahamin lapsille ja valtakunta kuului vain valitun kansan osalle, mutta profetioiden mukaan sanomaa tuli julistaa myös pakanoille. Näin sanotaan monessa Vanhan testamentin profetiassa. Jaakob Oikeamielinenkään ei sitä voinut kieltää. Messias on maailman valo.
Paavalin pakanakristityillä ei ollut osuutta maanpäälliseen valtakuntaan, mutta heille tarjottiin pääsyä Taivaan valtakuntaan uhrikuoleman kautta. Marttyyrien uskottiin pääsevän Taivaaseen, koska viaton uhri nousee savuna Jumalan valtaistuimen tykö. Uhrattavan tuli olla täydellinen ja uhrin vapaaehtoinen. Jeesuksen opit oli tarkoitettu heille, ennen Jumalan vihan päivää sovitusuhrina annettaville lampaille, halvoille teuraslampaille. Jeesuksen opetukset eivät olleet elämänohjeita hyveelliseen vaellukseen maan päällä. Kristinusko oli itsemurhakultti. Gnostilainen Jaakobin salainen kirja tuo sen selvästi esille.
Marttyyrin uhri sovitti monien synnit. Termi monet, samoin kuin köyhät ja hengeltään yksinkertaiset, oli nimitys, jota essealaiset ja juutalaiskristityt käyttivät itsestään. Heille oli luvattu valtakunta maan päällä, muille vain paikka Taivaassa.
Taivaaseen oli kaksi päätietä: joko noudattamalla Mooseksen lakia tai kuolemalla uhrina. Tosin muutama ei-juutalainenkin pääsisi Taivaaseen hyveellisen elämänsä perusteella, mutta se oli hyvin harvinaista. Tämä selittää miksi Jeesus valikoi opetuslapsikseen syntisiä: heillä ei ollut muuta tietä Taivaaseen. Messiaana Jeesus antoi anteeksi heidän syntinsä ja he seurasivat Jeesusta uhrikuolemaan.
Talmudissa on kertomus Yeshu ha-Notzrin viidestä opetuslapsesta, jotka kaikki ovat syyttömiä, mutta kaikki ovat ansainneet kuoleman. Ei ole epäilystä, että Yeshu ha-Notzri on Jeesus Nasaretilainen. Talmudin mainitsemat viisi opetuslasta (Matai, Nekai, Netzer, Buni ja Todah) ovat sanaleikkejä Jeesuksen Messiaanisesta tehtävästä. Sana Matai tarkoittaa milloin ja selitetään värssyllä “Milloin tulen ja ilmaannun Jumalan eteen.” Värssy viittaa Messiaan tuloon. Sana Nekai tarkottaa viatonta, Naki, ja selitetään: “Salaisissa paikoissa tapan viattoman.” Värssy viittaa Jumalalle annettavaan syntiuhriin, jonka tulee olla viaton. Sana Netzer tarkoittaa oksaa ja viittaa Daavidin oksaan, Messiaaseen. Talmud näyttää tuntevan perinnetiedon, jonka mukaan Jeesus katosi haudasta, koska selitys on, että kammoksuttava oksa heitetään haudastaan. Sana Buni ymmärretään sanaksi Beni, minun poikani, ja selitetään, että Jumala tappaa esikoisen. Sana Todah tarkoittaa kiitosta ja viittaa uhriin: “Jokainen, joka uhraa kiitoksen kunnioittaa nimeäni.”
Kristityt ovat kauan etsineet Talmudista kohtaa, jossa vaaditaan uhraamaan kristittyjä lapsia. Luultavasti kyseinen kohta on juuri yllä oleva kertomus. Rabbit ovat aina vastanneet kristityille, ettei Talmudissa kehoiteta rituaalimurhaan, mutta vuoden 1759 väittelyssä frankistit väittivät, että Talmudissa on sellainen opetus.
Valehtelivatko frakistit? Kun Jacob Frank kääntyi kristinuskoon vuonna 1757, frankistit esittivät uskonsa perusteesit, kuten uskon kolmiyhteiseen Jumalaan ja ihmisenä syntyvään Vapahtajaan, joka on samalla Jumala. Nämä kristinuskoa muistuttavat teesit frankistit ilmaisivat aivan oikein, ne olivat aitoja kabbalan oppeja. He eivät valehdelleet niissä ja tuskin he valehtelivat vuonna 1759.
Talmudin kertomusta vahvistaa Talmudissa vielä tällöin ollut Shimon ben Yokhain sana, jonka mukaan paraskin kristitty ansaitsee kuoleman.
Talmudin kertomus Yeshu ha-Notzrin opetuslapsista ei kuvaa Jeesuksen passiota vaan hänen opetuslapsiensa uhraamista: Jeesusta ei tapettu salaisessa paikassa, hän kuoli Golgatalla hyvin julkisessa paikassa. Erityisen kiinnostava kohta on sana Netzer: kammoksuttava oksa heitetään haudasta. Rituaalimurhissa ruumista ei haudattu eikä tuhottu. Kievin oikeudenkäynnissä Móritz Schorf kertoi kuulusteluissa 22.5.1882, että Eszterin ruumis oli kadonnut synagoogasta ja että Tooran mukaan ruumis voitiin ainoastaan piiloittaa. Tämä selittää miksi ruumiit yleensä joko vain heitettiin pois tai piiloitettiin, kuten Damaskuksen rituaalimurhatapauksessa. Talmudin käskyt perustuvat Tooran tulkintaan.
Rabbiiniset juutalaiset, jotka vieroksuivat kabbalaa, eivät tulkitse kyseistä Talmudin kertomusta käskyksi rituaalimurhaan. Käytännölliset kabbalistit, kuten frankistit, ymmärsivät tekstin eri tavalla. Heidän mukaansa Talmudissa oli sellainen käsky. Tulkinta riippuu lukijasta ja hänen lahkonsa tavasta lukea kirjoituksia.
Opetuslasten nimet Talmudin kertomuksessa eivät viittaa Jeesuksen todellisiin opetuslapsiin: Matai ei ole Matteus. Talmudin kertomuksesta selviää Jeesuksen ja opetuslasten tehtävä. Messiaan, Daavidin oksan ja Jumalan esikoisen, tulee kuolla viattomana syntiuhrina. Sama kohtalo odotti opetuslapsia. Tämä selittää Jeesuksen kertomuksen kuninkaan häistä, johon kukaan kutsutuista vieraista ei halunnut saapua. Kuningas keräsi vieraat kaduilta. Häävieraita kutsuttiin uhraamaan itsensä.
Joosef arimatialainen ja Nikodeemus kuuluivat siis ryhmään, joka tiesi totuuden Jeesuksen ylösnousemuksesta, olettaen edelleen, että Torinon käärinliina on aito ja todellista ihmettä ei ole tapahtunut – tämä on kaikki mitä toistaiseksi oletamme.
Keitä muita siihen ryhmään olisi voinut kuulua?
Astrologiaan ja zarathustralaisuuteen löytyy useampia vihjeitä.
Essealaisuudessa, fariseusten opetuksissa ja kristinuskossa on zarathustralaisia vaikutteita, kuten oppi enkeleistä. Jeesuksen seimen ympärille kerääntyneet tähteä seuranneet itämaan tietäjät olivat lähes varmasti zarathustralaisia maageja. Varhaisen kristinuskon kalasymboliikka voi liittyä astrologisen ajan vaihtumiseen Kalojen ajaksi. Zarathustralaisuudessa odotettiin neitsyeestä syntyvää aikakauden vapahtajaa kun tuhat vuotta Zarathustran syntymästä täyttyi. Zarathustra ajoitetaan nykyään noin vuoteen tuhat ennen Kristusta.
Selviä vihjeitä löytyy myös essealaisiin:
Jeesus pyytää Johannes Kastajan opetuslapsia kertomaan opettajalleen mitä ovat nähneet: sokeat saavat näkönsä, rammat kävelevät, sairaat paranevat, pitaaliset puhdistuvat, ja kuurot kuulevat, ja kuolleet herätetään, ja köyhille julistetaan evankeliumia. Vanhassa testamentissa lista on hieman erilainen, mutta tarkalleen sama lista Messiaan tunnusteoista on löydetty Kuolleen Meren kääröistä, essealaisten kirjoituksista.
Essealaiset paransivat, tekivät ihmeitä, manasivat henkiä ja ennustivat. Ajanlaskun alun kirjailijat kuvaavat essealaisia ja alkukristittyjä hyvin paljolti samoilla ominaisuuksilla. Alkukristityt asustivat Jerusalemissa Essealaisten portin vieressä samanlaisessa kommuunissa kuin essealaiset. Johannes Kastaja muistuttaa toiminnaltaan eniten essealaisia. Vaikka Qumranin yhteisön kirjoituksista kuuluva ankara ja muukalaisvastainen lahkolaisuus ei hengeltään muistuta tuntemaamme kristinuskoa ja vaikka Jeesuksen sanat ovat joissain asioissa suoraan käänteiset Qumranin yhteisön essealaisten oppien kanssa, siitä ei voi päätellä, että Jeesus ei olisi essealaisuudesta noussut messias. Messiaan tuli antaa uusi, korjattu ilmoitus uudelle aikakaudelle. Messias oli uusi Mooses, samarialaisten Tahib. Hän antoi uuden lain. Uuden opin tulikin erota Qumranin opeista.
Voi siis olettaa, että ryhmään kuului essealaisia, jotka olivat saaneet astrologiset oppinsa zarathustralaisilta.
Oli myös muita. Jeesuksella oli rikkaita opetuslapsia ja tukijoita kuten Nikodeemus. Talmud kertoo muitakin mielenkiintoisia seikkoja Nikodeemuksesta, ei vain auringon siirtämisen.
Nikodeemus kahden rikkaan ystävänsä kanssa osti köyhille viljaa, joka olisi riittänyt Jerusalemin ruokkimiseen 21:ksi vuodeksi. Tämä voi viitata sodan valmisteluun. Jerusalemin piirityksen aikana selootit polttivat nämä varastot. Nikodeemus antoi pois omaisuutensa Jerusalemin piirityksen aikana ja hänen tyttärensä Miriam joutui etsimään syötävää jätteistä. Tämä viittaa siihen, että Nikodeemus oli Jeesuksen opetuslapsi. Nikodeemus oli seloottien vastustaja ja yritti estää sodan Roomaa vastaan. Nikodeemus näyttää lisäksi olleen Boethusin perheen jäsen avioliiton kautta – tämä on tärkeää.
Mainitsimme jo, että Maria Magdaleena luultavasti oli Mariamne II Boethus. Pääsemme tähän Frederick W. Baltzsin kiinnostavaan teoriaan aivan pian. Boethusit olivat siihen aikaan epäsuosioon joutunut ylipappisperhe. Jeesuksella oli rikkaita tukijoita, mutta keitä he olivat? Mitä mahdollisuuksia on?
Jeesus kaatoi rahanvaihtajien pöytiä temppelissä ja ennusti, että temppeli tuhoutuisi eikä siitä jäisi kiveäkään, joten Jeesusta tukeva taho tuskin oli temppelin ylipapisto. Selootit vastustivat verojen maksua Roomalle, Jeesus ei ainakaan yhtä selvästi. Taho ei ollut selootit. Fariseukset ja kirjanoppineet varoittivat Jeesusta ylipappien ja Herodoksen tukijoiden tappoaikeista, mutta Jeesus itse tuomitsee fariseukset ja kirjanoppineet. Jotkut heistä, kuten Joosef arimatialainen ja Nikodeemus tukivat Jeesusta, mutta Jeesuksen eläessä fariseukset olivat odottavalla kannalla. Messiaana Jeesus oli Herodeksen suvun kilpailija, heiltä hän ei saanut tukea, paitsi ehkä Roomassa asuvalta Herodes Agrippalta, jonka suunnitelmissa Jeesus oli vain profeetta-Messias.
Jäljelle jäävät essealaiset, Boethusin perhe ja hasmonialaiset, Agrippan ystävät. Boethusin perheellä oli rahaa ja rikkaita ystäviä, kuten Nikodeemus. Essealaiset pitivät temppeliä turmeltuneena. Essealaiset olivat parantajia, ennustajia ja sateentekijöitä, he tiesivät kuinka parannus- ja sääihmeitä tehdään. Boethusit ylipappisperheenä tiesivät riiteistä, egyptiläisten pappien taikatempuista ja huumaavista aiheista. Heillä oli keinot toteuttaa uskottavat ihmeet ja heillä oli myös motiivi.
Johanneksen evankeliumissa kerrotaan kolmesta Jeesuksen rakastamasta opetuslapsesta: Maria Magdaleenasta, Lasaruksesta ja Martasta, jotka asuivat Bethaniassa spitaalisen Simonin talossa. Maria Magdaleena oli yksi Jeesusta taloudellisesti tukeneista naisista ja ilmeisesti varoissaan. Frederick W. Baltzsin teorian mukaan Maria Magdaleena oli Mariamne Boethus. Mariamne on hepreaksi Miriam, siis Maria. Hän oli Herodes Suuren kolmas vaimo Mariamne II, ylipappi Simon Boethusin tytär ja Eleazarin ja Martan sisar.
Jos tämä teoria on oikea, Maria Magdaleena ei ollut Jeesuksen vaimo. Ainakaan he eivät saaneet lapsia, koska Maria Boethus ei enää ollut lastensaanti-iässä, ainakaan ilman ihmettä.
Mariamne II:n syntymäajan voi arvioida varsin hyvin. Hän avioitui Herodes Suuren kanssa vuonna 23 eKr. Naiset avioituivat siihen aikaan 15-16 vuotiaana, joten Mariamne syntyi luultavasti noin vuonna 38 eKr. Jeesus aloitti julkisen toimintansa vuonna 28 jKr ja ristiinnaulittiin todennäköisimmin vuonna 30 (tai vuonna 33). Vuonna 28 jKr Mariamne II oli noin kuudenkymmenviiden vuoden ikäinen ja Jeesus oli 33-vuotias. Tämä ikäero toisaalta sopisi siihen, että Jeesuksen haudalla oli kolme Mariaa. Yksi heistä oli Jeesuksen äiti, yksi hänen äitinsä sisko tai serkku ja kolmas oli Maria Magdaleena. Kaksi heistä oli Jeesusta sukupolvea vanhempia, miksi siis ei kolmaskin?
Jos Maria Magdaleena olisi ollut kolmekymppinen ja naimaton, kuinka hän olisi voinut tukea Jeesusta taloudellisesti partiarkaalisena aikana? Juutalaiset ylimysnaiset tosin olivat rikkaita, mutta rikkauksien käytöstä päättivät miehet. Jos Maria Magdaleena oli Jeesuksen vaimo, tukiko Jeesus itseään omilla varoillaan? Jeesus kuvataan varattomaksi.
Baltzsin teorian tukena on se, että muuan kirkkoisä on maininnut evankeliumien Lasaruksen toimineen Israelin ylipappina. Israelin ylipappien nimet tiedetään. Heistä vain yksi oli nimeltään Lasarus. Ajalla 4-3 eKr ylipappina toimi Eleazar ben Boethus. Lasarus on yksi muoto nimestä Eleazar.
Kirkkoisä voi toki olla väärässä ja toiset kirkkoisät kertovat, että Jeesuksen veli Jaakob Oikeamielinen myös toimi ylipappina. Israelin ylipappien listassa ei ole ainuttakaan sopivaa Jaakobia, mutta perusteluja on muitakin:
Maria Magdaleenan lisänimi tarkoittaa tornia: migdal, magdala. Nimityksessä on messiaaninen sisältö. Miikan profetiassa 5:8 sanotaan: sinä Karjatorni, Siionin tytär, sinun luoksesi on tuleva entinen hallitus, tytär Jerusalemia vallinnut kuninkuus.
Karjatorni (migdal), Siionin tytär, on Maria Magdaleena; entinen hallitus, Jerusalemia vallinnut kuninkuus, on Jeesus, Daavidin poika.
Sen ajan Israelissa oli kaksi Magdalaa. Galileassa oli kaupunki nimeltä Magdala Nunia, kalojen torni, ja Jerusalemin kuninkaanpalatsissa oli torni nimeltä Magdala Mariamne.
Jeesus oli Galileasta, mutta profetian Siionin kukkulaksi sopii paremmin Jerusalem kuin Galilean Magdala Nunia.
Herodes Suuri rakensi palatsiinsa kolme tornia: veljensä, ystävänsä ja vaimonsa muistoille. Mariamnen tornin hän rakensi vuonna 29 eKr telottamalleen, mutta suuresti rakastamalleen Mariamne I:lle. Mariamne Magdala tarkoittaa Herodeksen palatsin Mariamnea. Mariamne I ei voi olla Maria Magdaleena, koska ensimmäinen Mariamne kuoli kauan ennen Jeesusta. Jeesus syntyi vuoden 5 eKr paikkeilla, Mariamne I teloitettiin vuonna 29 eKr.
Myös seuraavaa palatsin Mariamnea, Mariamne II:ta, voi kutsua Mariamne Magdalaksi. Profetian täyttyminen vaatii Messiasta menemään Magdalan luo Siionin kukkulalle. Davidin pojaksi kutsuttu Jeesus siis meni tapaamaan entistä kuningatarta.
Tai ehkä hasmonialainen prinssi Herodes Agrippa I kävi tapaamassa entistä kuningatarta Mariamne II:sta ja sai Boethusin perheen mukaan kuninkuussuunnitelmaansa.
On muitakin perusteluja: Johanneksen evankeliumin mukaan Maria Magdaleena voiteli Jeesuksen jalat Lasaruksen, Martan ja Marian talossa, mutta Luukkaan mukaan se tapahtui pilaatitautisen Simonin talossa. Eleazarin isä oli nimeltään Simon ben Boethus. Simon ben Boethus tuskin sairasti lepraa, mutta Herodes Suuren epäsuosiossa hän oli, sosiaalisesti spitaalinen.
Lasaruksella oli kaksi sisarta: Martta ja Maria. Eleazar Boethusilla oli myös kaksi sisarusta. Toinen oli Herodes Suuren kolmas vaimo Mariamne II, Simon Boethusin tytär. Toisen tiedetään olleen nimeltään Martta.
Jeesuksen kastoi tunnettu profeetta, Johannes Kastaja. Jeesuksen voiteli kalliilla voiteella Maria Magdaleena. Vaikka Maria voiteli Jeesuksen jalat eikä päätä, tätä kohtaa voi pitää kuninkaaksi voitelemisena, varsinkin kun profetia viittaa kahteen pilariin, jotka voi ymmärtää jalkoina. Kuninkaaksi voitelevan henkilön täytyi olla merkittävä henkilö. Entinen kuningatar ja ylipapillisen perheen jäsen sopisi hyvin.
Eleazar ben Boethusista tiedetään vain, että hän oli ylipappi vuonna 4 eKr. Hän tuli ylipapiksi, koska Herodes erotti Eleazarin isän Simonin ylipappeudesta. Syy erottamiseen oli että Mariamne II tiesi, että Herodeksen toiseksi vanhin poika suunnitteli isänsä surmaamista, mutta ei kertonut sitä puolisolleen. Jos Herodes Suuri olisi kuollut, Mariamnen poika Herodes II olisi tullut kuninkaksi. Salaliiton paljastuttua vuonna 4 eKr Herodes erosi Mariamne II:sta.
Marttasta tiedetään, että hyvin rikas leski Martta, Boethusin tytär, meni uusiin naimisiin erään Jeesus ben Gamlan kanssa ja osti miehelle ylipappeuden vuonna 64 jKr. Historioitsijoiden mukaan tämä Martta oli Simon Boethusin tytär, Eleazarin ja Mariamnen sisar. Martta kuoli vuonna 70 jKr. Hän lähes varmasti syntyi ennen ajanlaskua ja oli siis yli seitsemänkymmenen kuollessaan. On tietenkin mahdollista, että kyseinen Martta oli Mariamne II:n sisaren tytär.
Oli siis joku ylipapin perhe, jossa isä oli Simon ja hänellä oli kolme lasta: Eleazas, Mariamne ja Martta. Se ei vielä tee heitä evankeliumien Lasarukseksi, Mariaksi ja Martaksi, varsinkin kun Simonilla oli kaksi muutakin poikaa: Joazar ja Simon Cantheras, molemmat toimivat ylipappina, mutta perusteluja on enemmän:
Luukas kertoo, että Jeesuksella oli rikkaita tukijoita ja Talmud lisää, että Jeesus oli lähellä hallitusta. Mandealainen kertomus väittää, että Maria oli ylipapin tytär, joka rakastui nazorealaisten johtajaan, joka ristiinnaulittiin. Mariamne II:n isä oli ylipappi Simon ben Boethus.
Maria Magdaleenan perinteinen samaistus syntiseen tai huonomaineeseen naiseen sopisi siihen, että Maria oli eronnut nainen ja ylhäisöä. Mariamne II:sta Jeesus olisi helposti joutunut ajamaan seitsemän pahaa henkeä ennen kuin naisesta olisi saanut opetuslapsen: fariseukset pitivät Boethusin perhettä syntisistä syntisimpänä. Ylipapit keräsivät rikkauksia, naivat veljentyttäriään ja suorittivat temppelissä uhreja Rooman keisarille. Qumranin yhteisön essealaisille nämä olivat suuria syntejä, Beliamin kolme ansaa: rikkaudet, haureus ja temppelin häpäisy.