Jeesus tuskin oli myöskään Daavidin sukua: suvun isälinjat olivat sammuneet jo aikaa sitten. Evankeliumeissa Jeesus itse kieltää olevansa Daavidin poika: hän kysyy, miksi fariseukset sanovat, että Messias on Daavidin poika, ja vastaa että profetioiden mukaanhan Messias on Daavidin Herra, ei poika.
Syntyikö Jeesus Beetlehemissä?
Kohdassa Miika 5:1 profeetta lupaa Israelin hallitsijan tulevan Beetlehem Efratasta, vähäisestä suvusta Juudan sukujen joukossa. Synaptisissa evankeliumeissa tämä profetia tulkitaan siten, että Messias syntyisi Efratassa, se on Beetlehemissä, kuten mainitaan kohdassa 1. Moos 48:7. Jeesuksen siis kerrotaan syntyneen Beetlehemissä.
Miten Miikan profetia tulkittiin Jeesuksen aikana?
Qumranin tulkintasäännön mukaan profetiat tapahtuisivat uudestaan hasmonealaisten aikana. Kristityt tulkitsivat profetiat saman säännön mukaan. Qumranin sääntöä soveltaen Miika 5:1 on tulkittava toisin kuin evankeliumeissa. Beetlehem Efrata on suku, ei kaupunki. Daavid oli beetlehemiläinen, Saul oli Benjamin heimoa. Herodes Suuri oli edomilainen. Edomilaiset laskettiin Jeesuksen aikoihin Benjamin heimoon. Qumranin yhteisölle uusi Daavidin suku oli hasmonealaiset. Beetlehem Efrata tarkoittaa hasmonealaista sukua. Suvun kantaisä, Mattathias Maccabee oli vähäistä leeviläistä sukua eikä Juudaan mahtisukujen mukaan kelvollinen kuninkaaksi tai ylipapiksi.
Johannes Kastajan syntymäkaupunkiin, Samarian Sebasteen, liittyy läheisesti vuonna 40 eKr Israelia hallinneen hasmonialaisen kuningas Aristobulus II:n suku, ei lainkaan 1000 eKr hallinneen kuningas Daavidin suku. Johanneksen evankeliumissa juutalaiset väittävät Jeesusta samarialaiseksi eikä Jeesus ei kiellä tätä väitettä. On mahdollista, että Jeesus syntyi Samariassa Sebasten kaupungissa, samoin kuin hänen sukulaisensa Johannes Kastaja.
Qumranilaista tulkintaa vahvistaa se, että evankeliumien mukaan Herodes Suuren murhasi Beetlehemin poikalapset. Josefus Flavius ei tiedä siitä mitään, mutta hän kertoo, että Herodes Suuri tappoi hasmonialaissuvun kruununperijät. Qumranin tulkintaperiaatteella nämä tapahtumat ovat sama asia: hasmonialaiset prinssit olivat Beetlehem Efratan poikalapset. Vanhassa testamentissa benjamilainen Saul vainosi Beetlehemissä syntynyttä Daavidia. Qumranin yhteisön aikana benjamilainen Herodes vainosi hasmonialaisia prinssejä. Huomattakoon myös, että benjamilainen Saul, apostoli Paavali, vainosi Daavidin sukuisen Jeesuksen seuraajia. Edelleen, Tuomareiden kirjassa kappaleessa 20 Israelin muut heimot melkein hävittävät benjaminin heimon ja Jaakobin siunauksessa 1. Moos 49:27 Benjamin on raatelevainen susi. Benjaminin heimolla oli erityismerkitys, samoin Beetlehem Efratalla.
Jeesus oli profeettamessias, Messiah ben Joosef, ja hänen tuli kuolla uhrina. Jeesus nousi Taivaaseen Jumalan oikealle puolelle ja hän oli tuleva taivaissa Jumalan vihan päivänä tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Vasta vihan jälkeen ilmestyisi kuningasmessias. Jumalan vihan päivä oli juutalaissota. Sen alkaminen oli määrätty tapahtumaan taivaan merkkien näkyessä. Taivaan merkki oli Halleyn komeetta ja komeetan periodi tunnettiin kohtalaisen hyvin: tähti ilmestyisi noin joka seitsemäskymmenes vuosi. Vuodelleen ja päivälleen tarkkaa aika ei osattu laskea. Luultavasti evankeliumit ovat oikeassa: Jeesus oli Marian poika, eikä suku ollut hasmonialainen. Jeesus saattoi perhetradition mukaan jopa polveutua Daavidista, silti Jeesuksen sukupuussa on annettu viite hasmonealaiseen sukuun, varmasti tarkoituksella.
Edellä viitattiin Luukkaan antaman Jeesuksen isoisän nimeen Eeli ja mahdollisuuteen, että se on vihje Agrippa I:n isän neitseelliseen syntymään. Josefus Flavius kertoo seuraavan tarinan Mariamne I:sta. Mariamne I, Herodes Suuren toinen vaimo oli aiemman kuningassuvun viimeinen edustaja. Herodes oli tappanut Mariamnen sukulaiset, mukaanlukien Mariamnen veljen. Markus Antonius kutsui Herodeksen selittämään Mariamnen veljen murhaa. Hän jätti vaimonsa Joosef-nimisen sukulaisensa huomaan antaen käskyn: jos roomalaiset tappaisivat Herodeksen, Joosef tappaisi Mariamnen, koska hän ei halunnut rakastetun vaimonsa menevän toiselle miehelle. Joosef kertoi saamansa ohjeet Mariamnelle, joka ei pitänyt ohjeita suuren rakkauden osoituksena. Kun Herodes Suuri palasi, hänen sisarensa Salome syytti Mariamnea aviorikoksesta Joosefin kanssa. Herodes uskoi syytteen ja teloitti Joosefin. Vuonna 30 eKr Herodes vieraili keisari Augustuksen luona. Hän jätti Mariamnen erään Sohomuksen huostaan samoilla ohjeilla. Sohomus kertoi ohjeet Mariamnelle. Herodeksen palattua Mariamne kieltäytyi seksistä. Mariamnen äiti syytti tytärtään aviorikoksesta. Herodes teloitti Sohomuksen ja Mariamnen vuonna 29 eKr.
Sopiiko kumpikaan Herodeksen matka Aristobulus IV:n syntymään? Mariamne I:n poika Aristobulus IV oli kolmevuotias kun hänen äitinsä teloitettiin. Aristobulus IV oli siis pantu alulle vuonna 33 eKr. Mariamnen veljen Herodes Suuri hukutti vuonna 39 eKr. Herodeksen matka Markus Antoniuksen luokse oli varmaan pian sen jälkeen. Herodeksen toinen matka oli 30 eKr. Kumpikaan aika ei sovi. Aristobulus IV luultavasti oli Herodes Suuren poika, silti legenda Mariamnen uskottomuudesta säilyi ja Agrippa I sai siitä aiheen isänsä neitseelliseen syntymään. Vanhan testamentin profetiassahan ei sanota, että juuri Messias syntyy neitsyestä. Voi olla, että Messiaan isä syntyi neitsyestä.
Nuori Mariamne ja hänen huoltajansa, paljon vanhempi Joosef. Aviomiestään vihaavaa Mariamnea epäiltiin aviorikoksesta. Kaikki sopii Talmudin kertomukseen Miriamista ja Joosefista sekä aviorikoksesta syntyneestä pojasta nimeltään Yeshu ben Pandera. Talmudissa käytetyt nimet Yeshu ha-Notzri ja Yeshu ben Pandera tarkoittavat Jeesusta. Rabbiininen perinne väittää, että Yeshun äiti Miriam petti aviomiestään saaden lapsen roomalaisen sotilaan kanssa. Tämä perinnetieto luultavasti perustuu Josefus Flaviuksen kertomukseen ja liittyy aikaan kauan ennen Jeesuksen syntymää.
Jos Mariamne I todella petti miestään roomalaisen sotilaan kanssa ja tuli raskaaksi Herodes Suuren toisen matkan aikana vuonna 30 eKr, niin lapsi oli syntynyt ennen kuin Herodes teloitti Mariamnen vuonna 29 ekr. Herodes rakasti Mariamnea yli kaiken ja saattoi säästää hänen lapsensa. Myöhemmin Herodes saattoi antaa lapsen tulevan vaimonsa Mariamne II:n isän, ylipappi Simon ben Boethusin, kasvatettavaksi. Se sopisi Herodes Suuren luonteeseen: kun Herodes teloitti Mariamne I:n pojan Aristobulus IV:nnen vuonna 7 ekr, hän antoi Aristobuluksen tyttären Herodiaan silloisen vaimonsa Mariamne II:n pojan Herodes II:n kasvatettavaksi. Myöhemmin Herodes ja Herodias menivät naimisiin ja saivat tyttären nimeltä Salome, joka evankeliumissa pyytää Johannes Kastajan päätä lautasella Herodiaan seuraavalta mieheltä.
Simon ben Boethusin kolmas poika oli nimeltään Simon Cantheras. Ei tiedetä mistä lisänimi Cantheras tulee, mutta Cantheras ja Panthera ovat varsin lähellä toisiaan. Simon Cantheras oli ylipappi neljäkymmentä vuotta myöhemmin kuin muut Simonin pojat, joten hän näyttää olleen muita paljon nuorempi. Jos Simon Cantheras syntyi vuonna 29 eKr, niin hän oli seitsemänkymmentä toimiessaan ylipappina. Se olisi varsin sopiva ikä ylipapille. Tämä on luonnollisesti puhdasta spekulaatiota.
Yhtä spekulatiivista ei ole se, että evankeliumien tarina Mariasta ja Joosefista saattoi poimia vaikutteita tästä kertomuksesta. Koska Jeesuksen sukupuu evankeliumeissa vaikuttaa Agrippa I:n sukupuulta, myös Jeesuksen lapsuuslegendat voivat liittyä Agrippan isästä kerrottuihin legendoihin.
Jeesuksella näyttää siis olevan liitäntä hasmonialaisiin kuninkaisiin. Toinen viime vuosina kiinnostusta herättänyt teoria koskee Paavalin sukupuuta. Robert Eisenman ja muutamat muut ovat esittäneet, että Paavali oli Herodoksen sukua. Tälle teorialle on kaksi perustelua. Ensimmäinen perustelu on, että Paavalilla oli Rooman kansalaisuus syntymästä saakka. Hyvin harvat juutalaiset syntyivät Rooman kansalaisina. Herodoksen hallitsijasuvun jäsenillä se oli, samoin kuin eräiden vapaakaupunkien vapailla asukkailla. Toinen perustelu liittyy Paavalin sukulais- ja ystävyyssyhteisiin, joista hän itse kirjeissään mainitsee.
Paavali selittää, että oli syntynyt Tarsusissa ja saanut sitä kautta Rooman kansalaisuuden. Tarsus sai Markus Antoniukselta vapaan kaupungin aseman ja sen vapailla asukkailla oli Rooman kansalaisuus. Todisteet tulee esittää tätä Paavalin sanaa vastaan.
Paavalilla olisi ollut hyvä syy olla mainitsematta kuuluvansa Herodoksen sukuun. Jeesuksen opetuslapset pitivät Herodoksia vihamiehinään. Niin täytyisi olla, jos Jeesuksen missio liittyi hasmonialaisiin kapinahankkeisiin, mutta niin olisi muussakin tapauksessa: useimmat juutalaiset eivät hyväksyneet edomilaista hallitsijasukua. Evankeliumien mukaan juuri Herodesten tukijat ja ylipapit yrittivät murhata Jeesuksen. Fariseukset varoittivat Jeesusta tästä suunnitelmasta. Jeesuksen opetuslapset epäilivät Paavalia muutenkin. Hänen paljastumisensa Herodeksen suvun jäseneksi olisi sulkenut hänet Jeesuksen seuraajien yhteisön ulkopuolelle.
Perustelut sitä vastaan, että Paavali sai kansalaisuuden Tarsusin asukkaana, ovat seuraavat:
Paavali oli jostain syystä hyvin tärkeä henkilö. Kun juutalaiset yrittivät tappaa hänet, hän vetosi keisariin. Hänen suojelijakseen määrättiin 470:en sotilaan saattojoukko. Tämän kokoinen saattojoukko sopii paremmin kuningasperheen jäsenelle kuin Tarsusin teltantekijälle.
Kuinka on mahdollista, että Paavali, nuori mies, lähetettiin sotajoukon kanssa vangitsemaan Jeesuksen seuraajia jopa toisen paikallisen hallitsijan alueelle? Hänellä täytyi olla vahvoja kytkentöjä maata hallitsevaan eliittiin ja roomalaisiin.
Jos Paavali oli kotoisin Tarsusista, niin voisi olettaa, että hän olisi tehnyt lähetystyötä kotikaupungissaan. Kaupunkia ei maininta Paavalin matkojen yhteydessä.
Paavalin sisaren poika kuuli juutalaisten salaliitosta Paavalin murhaamiseksi ja varoitti setäänsä. Tämä tapahtui Jerusalemissa. Miksi Paavalin sisaren poika oli Jerusalemissa, jos perhe asui Tarsusissa? Kuinka sisaren pojalla oli mahdollisuus päästä kuulemaan salaliitosta, mikäli hän ei kuulunut Jerusalemin johtaviin piireihin?
Paavali sanojensa mukaan opiskeli Gamalielin jalkojen juuressa, siis Jerusalemissa. Silti hän ei tunne juutalaisten lakia kovinkaan hyvin eikä hänestä tullut rabbia. Paras koulutus ilman tuloksia sopisi kuningasperheen vesan profiiliin.
Toinen perustelu liittyy Paavalin kirjeissä ja Apostolin teoissa mainittuihin Paavalin yhteyksiin Herodoksen sukuun.
Paavali tervehtii Roomalaisepistolan lopussa Aristobuluksen perhettä ja Herodionia, heimolaistaan. Herodion kuului myöhemmin seitsemäänkymmeneen opetuslapseen, jotka alkukirkko lähetti saarnaamaan evankeliumia. Herodion mainitaan Tarsusin piispana. Tämä näyttää tukevan Paavalin väitettä siitä, että hän oli kotoisin Tarsusista, mutta muissa kohdissa Herodion esitellään Patrasin Herodionina tai Antiokin Herodionina. Aristobulus kuulunee samaan sukuun kuin myöhemmin Englannin piispana vaikuttanut Britannian Aristobulus. Paavalin tervehtimä Aristobulus asuu Roomassa. Aristobulus ei ole heprealainen nimi. Se on tyypillinen hasmonialaisen dynastian käyttämä kreikankielinen hallitsijanimi, samoin kuin Alexander ja Alexandra.
Tervehdyksiä on enemmän: Paavali tervehtii keisarin talouteen ja Narsissuksen talouteen kuuluvia uskovia. Narsissus luultavasti on pahamaineinen keisari Claudiuksen vapautettu orja, jonka Nero teloitti pian valtaan päästyään. On myös mahdollista, että Narsissus on yksi Neron suosikeista, myös vapautettu orja ja myös pahamaineinen, tai sitten nämä molemmat Narsissukset tarkoittavat samaa miestä. Joka tapauksessa Paavalilla oli ystäviä Rooman keisarin taloudessa. Se sopii paremmin Herodoksen perheen jäsenelle kuin Tarsusin teltantekijälle. Herodoksen perheen prinssit kasvatettiin Roomassa keisarin hovissa.
Filippiläiskirjeessa Paavali mainitsee kristityn nimeltä Epafroditus. Kyseessa saattaa olla saman niminen keisarin vapautettu orja, joka avusti keisari Neroa itsemurhassa.
Apostolien teoissa on lisäksi maininta, että Antiokian alkukristityissä oli henkilö, joka oli lapsuudessa ollut kuningas Herodes Antipaan kasvinkumppani. Tämä henkilö luultavammin oli Herodoksen perheen jäsen. Kohdassa ei mainita, että Paavali olisi Herodos Antipaan kasvinkumppani, mutta Paavalin ystävästä puhutaan. Yksi Jeesuksen rahallisista tukijoista oli Johanna, Herodes Antipaan taloudenhoitajan vaimo, ilmeisesti rikas nainen.
Jos näitä kohtia pidetään riittävinä epäilykseen siitä, että Paavali oli hallitsevan kuningassuvun jäsen, silloin hänet luultavasti voidaan tunnistaa. Josefus Flaviuksen mainitsee kirjoissaan useimmat hallitsijasuvun jäsenet. Eisenmanin mukaan Josefus todella mainitsee Paavalin: Paavali on Saul, jonka veli on Costobar, Antipaterin poika.
Lähdetään oletuksesta, että Paavali kuuluu Herodoksen sukuun. Silloin Herodion tarkoittaa on pikku Herodosta. Sopivan ikäinen Herodos-lapsi löytyy Herodosten suvusta. Hän on Salomen ja Chalcian Aristobuluksen poika. Chalcian Aristobulus oli Herodiaan veljen pojanpoika, joka siis meni naimisiin Herodiaan tyttären kanssa.
Tämä Salome on juuri se, joka evankeliumien mukaan tanssi Herodes Antipaalle ja pyysi Johannes Kastajan päätä äitinsä Herodiaan pyynnöstä. Salomen äiti oli hasmonealaisen kuningatar Mariamne I:n tytär. Salomen isä oli Herodes II, Mariamne II Boethusin poika. Jatkossa tunnistamme Mariamne II:n Maria Magdaleenaksi.
Tuntuu ehkä oudolta, että Maria Magdaleenan pojantytär olisi pyytänyt Johannes Kastajan päätä, mutta profeetan kuolema oli päätetty ja se muodosti suunnitelman tärkeän osan. Salome vain toteutti saamansa tehtävän, samalla tavalla kuin Juudas Iskariot petti Jeesuksen. Herodias erosi Herodes II:sta ja nai Herodes Antipaan. Sen jälkeen osoittautuu, että Herodes Antipaan taloudessa on Jeesuksen tukijoita, kuten Johanna, ja muita alkukristittyjä.
Kaikki muuttuu hyvin ymmärrettäväksi, jos oletetaan että Jeesus oli profeetta-Messias Herodes Agrippa I:n kuninkuushankkeessa. Herodias, Salomen äiti, oli Agrippa I:n sisar. Mariamne II, Maria Madgaleena, oli Salomen isoäiti ja myös mukana Agrippa I:n hankkeessa. He eivät toivoneet Jeesuksesta kuningasmessiasta. Kuningasmessias oli Agrippa I. Jeesuksen tuli kärsiä ja kuolla, silti Jeesuksen liikettä tuli myös tukea, sekä tukea että vainota. Profetioiden tuli täyttyä.